Käänsimme tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitomuodon nurinpäin ja saimme säästöjä miljoonan euron edestä, kirjoittaa ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala.
Hyvä työkyky on työntekijän ja yrityksen yhteinen etu – ja yrityksen elinehto. Siksi me ISS:llä haluamme varmistaa, että työhyvinvointia ylläpitävät prosessit ja työkalut toimivat ja tukevat työntekijöidemme hyvinvointia. Näin he jaksavat töissä ja työpäivän jälkeen.
Viime vuonna tuki- ja liikuntaelinsairaudet nousivat työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi syyksi, kertoo Eläketurvakeskus tämän päivän Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa. Myös ISS:llä suurin sairauspoissaolojen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Vuonna 2019 aloitimme pilottihankkeen, jossa kartoitimme tuki- ja liikuntaelinpoissaolojen suurimmat haasteet sekä henkilöstö- ja ikäryhmät, joissa näitä esiintyy. ISS:llä tehdään paljon keskiraskasta työtä, kuten siivousta ja huoltotöitä, mikä kuormittaa työntekijöitä fyysisesti. Suurimmiksi haasteiksi nousivat 35–40-vuotiaiden miesten selkä- ja olkapääoireet sekä 40–55-vuotiaiden naisten polvi- ja käsivaivat.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat pitkään olleet yleisin sairauspoissaolojen syy myös Suomessa yleisesti, mutta nyt niiden rinnalle ovat nousseet mielenterveysongelmat. ISS:llä työntekijöiden sairauspoissaolot johtuvat edelleen useammin fyysisistä vaivoista, mutta tunnistamme myös yksin työskentelyn vaikutukset psyykkiseen kuormitukseen.
Ratkaisu löytyi hoitoprosessin kääntämisestä ylösalaisin
Haasteet ovat olleet tiedossamme jo pitkään, eikä niille ole yrityksistä huolimatta onnistuttu löytämään ratkaisua. Siksi otimme työterveyshuollon kumppanimme mukaan miettimään, miten voimme ennaltaehkäistä työntekijöidemme tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja samalla välttyä myöhemmältä sairauslomakierteeltä.
Huomasimme toistuvan kaavan: tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien oireiden ilmaannuttua työntekijä ohjataan lääkärille, joka mahdollisesti kirjoittaa lääkereseptin ja sairauslomaa. Vasta pidemmän sairausloman jälkeen työntekijä saatetaan ohjata työfysioterapeutille.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet eivät kuitenkaan parane kotisohvalla, vaan keskeinen kuntoutusmuoto on liikkuminen. Päätimme kääntää hoitoon hakeutumisen prosessin nurinpäin ja ohjata kivuista kärsivät työntekijät ensisijaisesti työfysioterapeutille – ja vasta myöhemmin lääkärille, jos sille koettiin tarvetta. Palkkasimme ISS:lle myös omavalmentajan, joka toimi työntekijöiden personal trainerina. Pilottihanke vaati panostusta sekä työnantajalta että työterveyshuollolta. Osapuolet olivat mukana asettamassa tavoitteet ja mittarit kaikille toimijoille, ja niitä seurattiin yhteistyössä kuukausittain.
Onnistuneesta pilotista edelleen käytössä olevaksi toimintamalliksi
Pilottina alkaneen hankkeen tulokset olivat niin vaikuttavat, että loimme siitä toimintamallin, jota käytämme edelleen. Vaikka pilottivuonna emme ymmärrettävästi saaneet vielä vähennettyä tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia poissaoloja, säästöjä kertyi työntekijöiltä, jotka käyttivät tarjoamaamme omavalmentajaa noin 80 000 euron edestä.
Seuraavana vuonna laajensimme hanketta ja otimme mukaan entistä useamman työntekijän. Poissaolot vähenivät huomattavasti, ja säästöjä tehtiin miljoonan euron edestä. Suurin voitto ei ole kuitenkaan raha, vaan se, että työntekijämme pysyvät toimintakykyisinä.
ISS:n työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat laskeneet mittavissa määrin ja työtyytyväisyys on noussut. Yksin emme olisi tähän pystyneet, vaan omavalmentajamme ja työterveyshuollon kumppanimme on ollut prosessissa tärkeä tuki. Työterveyshuollolla on ollut prosessissa merkittävä rooli, koska työntekijät ohjautuvat työterveyteen, kun vaivoja ilmaantuu.
Meidän on opittava ymmärtämään tuki- ja liikuntaelinvaivojen taustatekijöitä ja oppia uudenlainen ajattelutapa. Usein liikkuminen saattaa tuntua pahalta, vaikka keho tarvitsisi juuri liikettä pysyäkseen kunnossa. Silloin työntekijän tulisi saada vahvistusta liikkeen ja liikunnan tärkeydestä, ei vain sairauslomaa ja lääkkeitä. Työntekijät pitää ohjata ensisijaisesti työfysioterapeutille, liikkeen asiantuntijalle. Uskon, että tämä on oikea suunta, jolla voimme vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ja varmistaa parempi työelämä.
Sari Vainikkala
Head of Employee Wellbeing
ISS Palvelut
