Siirry suoraan sisältöön

Taitava esimies luo tiimiläisilleen olosuhteet, joissa he pystyvät onnistumaan ja tekemään työnsä täysillä. Kolme Our People Survey -henkilöstökyselyssä erinomaista palautetta saanutta esimiestä kertoo, mitä hyvältä esimieheltä edellytetään.

Esimiesten äänestä kuuluu arvostus tiimejään kohtaan, kun he saavat tietää tiimiensä antaneen heille loistavat arvosanat syksyllä teetetyssä ISS:n Our People Survey -henkilöstökyselyssä.

Sanna Jordman, Kaika Korhonen ja Jukka Pietikäinen korostavat, että viihtyvyys ja töiden sujuvuus on koko tiimin yhteistyön ansiota. Esimies on osa tiimiä ihan siinä missä muutkin.

– Koen, että olen osa tiimiä ja minun mielestä yhteistyö on tässä avainasemassa, kertoo ISS:llä palveluiden energianhallintakeskuksessa esimiehenä työskentelevä Pietikäinen.

– On hienoa kuulla, että tyytyväisyys on tuotu kyselyssä esiin tällä lailla. Ajattelen oman roolini ISS:n menestystarinassa niin, että on minun velvollisuuteni olla hyvä esimies, jotta minun esimiehet sitten kykenevät olemaan hyviä esimiehiä omilleen ja sitä kautta tulee sitoutumista niin sanotusti koko linjaan, kertoo pitkän ja monipuolisen uran ISS:llä siivous ja monipalveluiden yksikössä aluepäällikkönä toiminut Korhonen.

Kuvassa Kaika Korhonen.

Hyvän esimiehen tärkeimmät ominaisuudet

Pietikäinen, Jordman ja Korhonen paljastavat, millaisia ohjenuoria he noudattavat esimiestyössään.

– Hyvä esimies on avoin, reilu, antaa vastuuta, on läsnä ja tukee arjessa koko porukkaa, Pietikäinen aloittaa.

Korhonen kertoo kasvaneensa esimieheksi pitkän työuran kautta ja huomanneensa, että on tärkeää osata hyödyntää oman persoonansa ja temperamenttinsa vahvuuksia omassa johtamisessaan.

– Sekä tiimin että oman itsensä kannalta on helpointa, kun on vain oma itsensä, Korhonen sanoo.

Esimiehen pitää olla myös aito ja viihtyä roolissaan, niin että vuorovaikutuskin on aitoa ja vilpitöntä.

– Mielestäni esimiehen rooli on hyvin pitkälti se, että me tuetaan alaisia siinä, mitä he tekevät, ISS:n Airport Campuksessa asiakkuuspäällikkönä työskentelevä Jordman kertoo.

Yhteydenpito kuuluu hyvän esimiestyön avaintekijöihin

Nykypäivän esimies suosii keskustelevaa johtamiskulttuuria ja on tiimiläistensä käytettävissä siitäkin huolimatta, että kaikki eivät tee töitä saman katon alla tai edes samassa kaupungissa.

– Minulla on se ideaali tilanne, että tiimini työskentelee tässä lentokentän alueella, eli käytännössä näen heitä viikoittain. Lisäksi kommunikoimme tietysti päivittäin sähköpostilla ja puhelimella, kertoo Jordman.

Pietikäisen 16 hengen tiimi sen sijaan on jakautunut Kuopion lisäksi Helsinkiin ja Joensuuhun. Yhteydenpito onnistuu hänen mukaansa siitä huolimatta hyvin.

– Meillä on vasta reilu vuoden ollut tällaiset järjestelyt, mutta se on nykypäivää, että tiimit hajautuvat. Johtamiseen tämä tuo jollain tapaa haasteita, mutta onneksi nykyiset järjestelmät, Skypet ja muut systeemit tukevat tällaista työn tekemistä. Tavoitteena on, että livenäkin tavataan, Pietikäinen sanoo.

Kuvassa Jukka Pietikäinen.

Virheitä ei tarvitse pelätä – esimiehen tehtävä on auttaa

Esimiesten mielestä erilaiset haasteet kuuluvat työhön ja niistä selvitään yhteisvoimin, oli kyse sitten 24/7 toimivasta työympäristöstä, etäisyyksistä tai muunlaisista haasteista.

– Käytän sellaista kuvausta, että olen tarvittaessa aina aurana edessä tai seinänä takana. Mielestäni se kuvaa sitä, että olen tarvittaessa niin sanotusti tekemässä tietä esimiehelle ja hänen onnistumiselleen tai sitten seison hänen takanaan uusissa tilanteissa niin hyvässä kuin pahassa, Korhonen kertoo.

Jordman jatkaa samoilla linjoilla. Virheistä ei rangaista, vaan ne nähdään kehityskohtina ja mahdollisuuksina löytää entistä parempia toimintatapoja.

– Entinen esimieheni sanoi, että jos ei tee virheitä, ei ole tehnyt mitään. Se on käytännössä ollut sellainen armollinen ohjenuora, jota itsekin yritän kylvää täällä. Virheitä ei tarvitse pelätä, koska jos niitä ei tapahdu, olemme liian varovaisia siitä mitä teemme. Kaikessa mitä tekee, on tärkeää olla armollinen - välillä vähän roiskuu, Jordman muistuttaa.

Hyvä tiimihenki näkyy työn sujuvuudessa

Tiimihengen merkitys töiden sujumiselle on tärkeää.

– Tiimihenkeä luodaan arjessa koko ajan. Pyrimme huomioimaan toisemme riittävän hyvin ja jokaisen omien vahvuuksien kautta. Näen, että vastuun antaminen ja joustavuus on esimiehen puolelta sellaisia juttuja, joilla porukkaan saadaan tekemisen meininkiä, Pietikäinen sanoo.

Erilaiset pienet ja vähän isommatkin yhteiset hetket, kuten yhteiset kahvi- ja lounashetket, harrastusvuorot sekä tiimi- ja työhyvinvointipäivät luovat yhteishenkeä.

– Menemme toukokuussa katsomaan taikureita Hartwall-areenalle. Ajattelin, että kun me tehdään taikatemppuja täällä pitkin viikkoa, niin mennään katsomaan, kun ammattilaiset tekee niitä lavalla, Jordman kertoo.

Korhonen myös korostaa, että on tärkeää tuntea omat ihmisensä ja antaa heidän oppia tuntemaan esimiehensä.

– Koen, että porukallani on vahva yhteenkuulumisen tunne ja tuki, ettei olla yksin, vaan meitä on 10, jotka näitä asioita tekee yhdessä, Korhonen sanoo.

Kuvassa Sanna Jordman tiiminsä kanssa.

Taustalla on osaava kokoonpano

Esimiehet korostavat tiimiensä merkitystä. Oli esimiehellä sitten pitkä tai hieman lyhyempi ura taustallaan, he eivät olisi suoriutuneet siitä ilman tiimejään.

– Minun porukkani on hyvin ammattitaitoinen, vastuuntuntoinen tehtävissä ja kaikilla on halu kehittää toimintaa. Meillä on esimerkiksi sairaspoissaoloja tosi vähän ja se viestii siitä, että porukalla on hyvä motivaatio tehdä työt hyvin, Pietikänen kertoo.

– Tiimini on paras. Tiimilleni on helppoa olla hyvä esimies, koska kaikki ovat niin sitoutuneita siihen mitä ne tekevät. Kun kaikki on valmiita laittamaan itsensä likoon asioiden puolesta, siinä on helppo toimia, Jordman lopettaa.

Liittyvät julkaisut

ISS TÖISSÄ UUTISKIRJE
email-dark_58px

Tilaa uutiskirjeemme

Koostamme uusimmista artikkeleistamme, oppaistamme ja muista kiinnostavista sisällöistä uutiskirjeen kvartaaleittain. Tilaamalla uutiskirjeemme saat myös tietoa kampanjoistamme ja tapahtumistamme!