Valmet Rautpohjan ja ISS:n yhteistyö on vuosien varrella muovautunut poikkeuksellisen laajaksi kokonaispalveluksi, jossa ISS hoitaa nykyisin myös osia tuotannosta.
Valmetin Rautpohjan tehtaan teollinen tuotanto alkoi kesällä 1938. Silloin tehtaan pääartikkeli olivat tykit. Tänä päivänä Valmet Rautpohja valmistaa kartonki- ja paperikoneita ja toimittaa myös muun muassa telapalveluita sekä tehdas- ja laitosparannuksia. Alueella työskentelee noin 1 400 valmetlaista – ja lisäksi noin 350 yhteistyökumppanien työntekijää.
Yhteistyökumppaneiden käyttö alkoi aikanaan siivouksesta. Valmet ja ISS solmivat ensimmäisen siivoussopimuksensa jo 1970-luvun lopulla. Tehdaspalvelupäällikkö Heikki Koivulan mukaan ISS olikin yksi ensimmäisiä ulkopuolisia kumppaneita tehtaan alueella.
– Tulin Rautpohjaan vakituiseksi työntekijäksi 1987. Sitä ennen ehdin jo käydä täällä kesätöissä. Vielä 1970-luvulla tontilla ei vieraanvärisiä haalareita juuri näkynyt. Silloin alueen verstaat hoitivat kaikki omat asiansa itsenäisesti. Joka verstaalla oli omat koneistajat, nosturinkuljettajat, trukkikuskit ja siivoojat, jotka tekivät vain oman työnsä ja vain oman verstaan alueella. Se ei aina ollut kovin tehokasta, Koivula kertoo.
Muutos käynnistyi vähitellen, kun Rautpohjaan perustettiin kiinteistöyksikkö, jota Koivula lähti vetämään. Kiinteistöyksikköön siirrettiin vastuu kaikista avustavista toiminnoista. Rautpohja onkin varsin moninainen kiinteistökokonaisuus hallittavaksi. Tontti on laajuudeltaan 32 hehtaaria, ja kerrosneliöitä löytyy yli 150 000. Mukaan mahtuu niin tuotanto- ja toimistotilaa kuin laboratoriota ja koelaitosta.
– Meillä on ollut latu auki kokonaisvaltaisemmille kumppanuuksille, sillä muutaman hengen yritykset eivät pysty näin isoa kiinteistöä hoitamaan. Jos taas kohteen pilkkoisi kovin monen eri kumppanin vastuulle, kokonaisuuden hallinnasta koituisi meille rutkasti lisää ylimääräistä managerointityötä, arvioi Koivula.
Tavalla tai toisella läsnä lähes kaikkialla
Vuosien varrella Valmet Rautpohjan ja ISS:n yhteistyö on laajentunut kattamaan lähes kaikki palvelut, joita ISS Suomessa tarjoaa. Perustoimintojen, kuten siivouksen, aulapalvelujen ja postituksen lisäksi mukana on myös monia erikoisempia palveluja, esimerkiksi kokoonpanotyötä, pesuja ja puhdistuksia sekä koneenosien pakkausta lähetyskuntoon.
– Olemme yhteistyössä aika pitkällä. Meillä tätä toimintatapaa kutsutaan monipalveluksi. Ihan käytännössä se näkyy niin, että Rautpohjassa ISS on tavalla tai toisella läsnä lähes kaikkialla, Koivula sanoo.
ISS on mukana myös tuotannossa. Tuotannon kunnossapitoon liittyvät voiteluainepalvelut tarjoavatkin Koivulan mukaan mainion esimerkin yhteistyön toimivuudesta.
– ISS:n palveluohjaaja Markku Palevaara vastaa Rautpohjassa voiteluainepuolesta, joka on koko tehtaalle kriittinen toiminto. Hän operoi suoraan työnjohtajien, verstaspäälliköiden, koneenkäyttäjien sekä koneiden kunnossapidosta vastaavan kumppanin kanssa. Jos tarvitaan öljyjä, he ovat suoraan Markkuun yhteydessä, ja hän toimittaa oikeaa laatua oikean määrän. Kun huolto on ohi, Markku pitää huolta, että öljyt viedään linjalta pois. Hän huolehtii myös varastosta, hoitaa sen tarvittavat täydennykset ja on ollut järjestämässä myös leikkuunesteiden vaihtoa.
– On erinomaisen tärkeää, että yhteistyö monien tuotantoyksiköidemme ja ulkopuolisten kumppaneiden välillä on sujuvaa. Voiteluainepalveluissa sekä palvelun toteutus että yhteydenpito on hioutunut saumattomaksi. Oma väkemme luottaa Markkuun ja osaa tarvittaessa nykäistä häntä hihasta, Koivula kiittelee.
Kaikista asioista kannattaa puhua suoraan ja rehellisesti
Toinen henkilö, jolle Koivula jakaa erityiskiitosta, on ISS:n kohdepäällikkö Riitta-Liisa Karjalainen. Karjalainen tuli Rautpohjaan joulukuussa 2005.
– Yhdessä Riitan kanssa käymme säännöllisesti läpi, miten asioita tehdään ja miten työtapoja ja työnjakoa voisi järkevöittää ja laajentaa. Uudet kehitysajatukset ovat meillä koko ajan keskusteluissa. Ideoita tulee sekä meiltä että ISS:ltä, Koivula toteaa.
Rautpohjassa työskentelee nyt noin 60 ISS:läistä. Heidän tavoitteenaan on auttaa asiakasta saavuttamaan tavoitteensa. Karjalainen arvostaa sitä, että asioista puhutaan suoraan ja rehellisesti. Palvelun jatkuva kehittäminen on mittavassa yhteistyössä jokapäiväistä.
– Viimeisen vuoden aikana meille on tullut tekoon lisää tuotannon erikoistöitä, esimerkiksi rasvauksia ja teräsylintereiden listoitusta. Pesu- ja pakkaustyötkin ovat laajentuneet, ja pian teemme myös suodatinelementtien vaihtoja. Lisäksi hoidamme nykyisin muun muassa puukentän sekä kalustevaraston ja teemme alle kymmenen hengen työpistemuutot. Väkemme käy ahkerasti koulutuksissa, jotta pystymme näitä uusiakin palveluita tuottamaan, Karjalainen kertoo.
Aito kumppanuus on molemminpuolista
Asiakkaana Koivula sanoo olevansa tarkan euron mies ja tekevänsä säännöllisesti hintavertailuja muihin mahdollisiin vaihtoehtoihin.
– ISS tekee vuosittain meille kehityslistan, joka on avattu euroiksi. Me syynäämme sen läpi ja katsomme, miten investointimme palautuvat takaisin esimerkiksi tehokkaampana toimintana ja sitä kautta säästöinä. Valmetin rahat ovat minulle melkein tärkeämpiä kuin omat rahat, mutta ei meillä ole mitään halua lähteä kilpailuttamaan vain kilpailutuksen vuoksi. Se sitoisi meiltäkin paljon resursseja, Koivula pohtii.
Hän korostaa, että tuottavuuslukujen ohella pitää antaa paljon painoarvoa myös käytännön näytöille siitä, että kumppani pelaa avoimesti kohti samaa maalia.
– Yhteistyö on vuosien varrella kasvanut, ja samalla on kasvanut luottamus, puolin ja toisin. Aito kumppanuus on molemminpuolista. Kun ISS auttaa Valmetia pärjäämään, me pidämme huolen, että ISS:kin pärjää.
Lue lisää Rautpohjassa työskentelevän Markku Palevaaran työstä